Meidän aikanamme on tullut yleiseksi tavaksi erottaa laki ja rakkaus toisistaan. Sanotaan, että Jumala vaatii rakkautta mutta ei lain noudattamista. Mutta lakia ei voida erottaa rakkaudesta. Jeesus sanookin lain suurimmista käskyistä:
"'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.' Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.' Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Jumala tahtoo vain rakkautta. Rakastamiseen sisältyy kaikki Jumalan tahto. Ylin rakkauden kohde on Jumala, ja sitä seuraa, aivan kuin planeetta aurinkoa, rakkaus lähimmäisiin. Rakkaus ei jätä mitään osaa ihmisen persoonallisuudesta koskemattomaksi. Meidän on rakastettava kaiken tahtomme, sielunkykyjemme, tunteittemme ja koko persoonallisuutemme voimalla. Rakkauden on vallattava koko ihminen.
Lain alkuperä on Jumalan rakkaudessa. Kymmenen käskyä eivät ole vain Jumalan pyhyyden ja majesteettisuuden ilmauksia vaan ennen kaikkea Jumalan rakkauden ilmauksia. Laki on lähtöisin rakkaudesta, se vaatii rakkautta ja se tähtää rakkauteen.
Mitä parhain esimerkki tästä on Jeesuksen esittämä vertaus laupiaasta samarialaisesta. Me tunnemme tuon vertauksen hyvin, mutta siitä huolimatta on syytä panna merkille, että kysymys koskee oikeata lain tulkintaa. Jeesus opetti, että tärkeintä laissa on laupeus. Ihmisten rakastaminen, ystävällisyys ja myötätunto ovat oikeata lain pitämistä. Rakkaus ei tee tyhjäksi lain kirjainta, mutta pelkkä kirjaimen täyttäminen ei vielä takaa rakkauden toteutumista.
Laki ei kuitenkaan voi pelastaa ihmistä. Se ei voi muuttaa sydäntä eikä antaa syntejä anteeksi. Apostoli Paavali tekee selväksi, että pelastuksen ainoa perustus on Kristuksen vanhurskaudessa.
Mutta Paavalin suhde lakiin Jumalan ikuisena tahtona on täysin myönteinen. Paavali tekee lain suureksi ja ihanaksi erityisesti Roomalaiskirjeensä 7. luvussa. "Niin, laki on kuitenkin pyhä, ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä." "Laki on hengellinen." Paavali vertaa lakia Jumalan luonteeseen. Jumala on pyhä. Niin on lakikin. Jumala on vanhurskas. Lakikin on vanhurskas ja vaatii vanhurskautta. Paavali nimittää lakia myös hyväksi. sana toistuu neljä kertaa samassa luvussa. Tämä on vanhurkautetun ihmisen näkemys Jumalan laista.
Laki ei ole ensi sijassa kirjaimellisia käskyjä, jotka on suhteellisen helppo täyttää inhimillisin voimavaroin, vaan laki on hengellisiä periaatteita, eläviä, pyhiä, vanhurskaita ja hyviä Jumalan tahdon ilmoituksia, joita ei lihallinen ihminen pysty täyttämään.
Vain rakkaus voi lakia täyttää. "Joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. - - Sentähden on rakkaus lain täyttämys" (Room. 13: 8,10). Laki on syntynyt rakkaudesta, ja siksi vain rakkaus voi sen täyttää.
Rakkaus tulee ihmisen sydämeen evankeliumin välityksellä. Kun syntinen uskoo Kristuksen ansioon ja saa hänen verensä kautta puhtaan omantunnon, syntyy rakkaus jumalallisena lahjana.
Olemme usein tehneet lain pieneksi ja mitättömäksi. Emmekö ole monesti tehneet Jumalan suuresta ja ihanasta laista fariseusten yksityisiä käskyjä ja unohtaneet sen, mikä laissa on tärkeintä? Onko laki ollut meille, kuten Jeesukselle ja Paavalille, kokonaisuus, jonka ensimmäinen vaatimus on kohdistunut rakkauteen ja laupeuteen?
Mutta miten meidän käy, jos näemme lain hengellisinä periaatteina? Emmekö kaikki ole suuria syntisiä, jotka olemme rikkoneet raskaasti Jumalan pyhää lakia vastaan? Kun katsomme itseämme hengellisen lain kirkkaassa valossa, voiko meillä olle mitään muuta pelastumisen mahdollisuutta kuin Kristuksen täydellinen vanhurskaus? Joka päivä me tarvitsemme anteeksiantamusta ja sovitusta. Kaikki pelastusmahdollisuutemme on yksin Kristuksessa. Ja sitä hän tarjoaa meille vapaana lahjana.
Ja lopuksi: Voiko krisitty muuta kuin rakastaa Jumalan lakia? Eikö Paavalin tunnustus ole jokaisen todellisen krisityn sydämen kaipaus: "Sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin" (Room. 7:22)! Uudestisyntynyt ja vanhurskautettu ihminen ei vain alistu Jumalan lakiin, vaan hän yhtyy siihen ilolla. Silloin laki tulee hänelle vapauden laiksi, laupeuden ja rakkauden laiksi.
---
Arkistosta -sarjassa esittelemme vanhoja vihkosia, traktaatteja ja muuta vanhempaa materiaalia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti