Vankina Isisin kanssa - uskon todellisuus ääriolosuhteissa

Sudanissa vakaumuksensa tähden vangittuna ollut Jašek vierailee Jyväskylän adventtikirkossa la 17.2. 

Petr Jašek on työskennellyt 20 vuoden ajan Marttyyrien Ääni -järjestössä Tšekissä palvellen vainottuja kristittyjä. Hän on matkustanut säännöllisesti maailman vihamielisimmille alueille ja suljettuihin maihin. Joulukuussa 2015 Jašek lähti Sudaniin 

auttaakseen ja rohkaistakseen uskonsa tähden vainottuja. Kotiinpaluu pysähtyi Khartumin lentoaseman lähtöselvitykseen, missä häneltä vietiin tietokone, puhelin, kamera ja passi ja lopulta hänet pidätettiin.

Jašekia syytettiin vakoilusta, sodan lietsomisesta valtiota vastaan ja perustuslain vaarantamisesta. Hän sai elinkautisen vankeustuomion. Hän jakoi sellinsä huumeiden salakuljettajien, väkivaltaisten rikollisten ja Isisin terroristien kanssa ja hän koki sekä fyysistä että henkistä pahoinpitelyä kristillisen uskonsa vuoksi. Oltuaan 445 päivää vankilassa, Sudanin presidentti Omar al-Bashir armahti hänet.

Jašek itse varttui kommunistisessa Tšekkoslovakiassa, missä hänen pastori-isäänsä vainottiin. Nykyään Jašek toimii Marttyyrien Ääni -järjestön lähettiläänä maailmanlaajuisesti. Petr Jašek on puhumassa kokemuksistaan Jyväskylän adventtiseurakunnassa (Ilmarisenkatu 18) lauantaina 17.2. klo 11. alkavassa tilaisuudessa.

Petr Jašekin kokemuksista on kirjoitettu kirja nimeltä Vankina Isisin kanssa:

https://marttyyrienaani.fi/tuote/vankina-isisn-kanssa

Tuhoudut ihmisveren tähden

Voi sitä, joka rakentaa kaupunkinsa veritöin
ja pystyttää linnoitukset vääryyden varaan!
Voi sitä, joka juottaa kansoille vihan viiniä.

Väkivalta, jota olet tehnyt, koituu omaksi tuhoksesi
ja hävitys, joka kohtasi eläimiä, murskaa myös sinut. 
Sinä tuhoudut ihmisveren tähden,
jonka olet vuodattanut ja väkivallan tähden,
jota olet tehnyt maille, kaupungeille ja niiden asukkaille. 

Mutta jo nyt minä riemuitsen Herrasta, iloitsen Jumalastani, joka pelastaa.
Herra, minun Jumalani, on voimani.

Habakuk 2: 12, 15a, 17; 3:18,19a

 

La 21.1. klo 11 "Opettele tekemään hyvää - hajautettu yhteys ihmisiin"

 La 21.1. klo 11 jumalanpalvelus on osa Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa

Raamattutunti Ansku Jaakkola
Nuorten raamattutunti Aaron Igirimbabazi
Lapset ja koululaiset Rebekka Tuutti

Jumppasaarna Pertti Vehkavuori
Saarna "Opettele tekemään hyvää - hajautettu yhteys ihmisiin", Ansku Jaakkola

Kristittyjen ykseyden rukousviikko 18.-25.1. 2019 Jyväskylässä

KRISTITTYJEN YKSEYDEN RUKOUSVIIKKO

pe 18.1. klo 7 aamurukoushetki. Vaajakosken baptistisrk, Savonmäent. 14

pe 18.1. klo 19 Saman korkean taivaan alla. Kuorokonsertti: Jkl ev.lut srk:n, vapaasrk:n ja Vaajakosken baptistisrk:n kuorot SolaFide, Diatessaron, Lähde!, Astaha ja Hamona. Vapaa pääsy. Keltinmäen kirkko, Keltinmäent. 10.

la 19.1. klo 11 jumalanpalvelus. Adventtikirkko, Ilmarisenk. 18. ATERIA.

la 19.1. klo 15 rukousiltapäivä. Kipinä, Kauppakeskus Seppä

su 20.1. jumalanpalveluksia eri seurakunnissa

ma 21.1. klo 18 rukouslauluilta. NNKY, Puistotori 4

ti 22.1. klo 19 Pyhän Hengen ilta. Helluntaisrk., Lyseonk. 3

ke 23.1. klo 18 Ehtoopalvelus ja iltatee. Kristuksen ylösnousemuksen kirkko, Rajak. 39

to 24.1. klo 13 ekumeeninen päivärukous. Kaupunginkirkko.

to 24.1. klo 19 Urban Light jumalanpalvelus. Vapaakirkko, Puutarhak. 16

pe 25.1. klo 18 messu. Pyhän Olavin kirkko, Yrjönk. 36

Tärkeät aiheet ja tehtävät kutsuvat meitä yhteiseen rukoukseen tammikuussa 2019, kun vietämme kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa. Ekumeenisen rukousviikon teema "Olkaa rehellisiä ja oikeudenmukaisia" haastaa meistä jokaisen. Aihe perustuu 5. Mooseksen kirjan ohjeisiin tuomarien velvollisuuksista. Tuomarien tehtävä on etsiä totuutta ja oikeudenmukaisuutta – mutta se on myös jokaisen kristityn tehtävä.

Rukouspäivän Vanhan testamentin teksti Jesajan kirjasta puhuu totuuden tuntemisen Hengestä, joka auttaa näkemään oikein sekä itsemme että lähimmäisemme. Totuuden tuntemisen Henki ohjaa oikeudenmukaisuuteen ja sovintoon.

Rukousviikon teeman on valinnut indonesialainen työryhmä. Indonesia on maantieteellisesti meistä kaukana, mutta sikäläisten ihmisten ongelmat ovat meitä lähellä. Yksityisten ihmisten ja kristillisten kirkkojen vaikeudet ovat hyvin samankaltaisia maantieteellisistä ja kulttuurisista syistä riippumatta. Itsekkyys, epäoikeudenmukaisuus ja eriarvoisuus ovat tuttuja ongelmia myös länsieurooppalaisessa kristillisyydessä.

Rukousviikkoa ja sen aineistoa valmistellut indonesialainen työryhmä on kiinnittänyt huomiota siihen vääristyneisyyteen, jossa epäoikeudenmukaisuus loitontaa ihmisiä ja kirkkoja toisistaan. Ekumeeninen rukousviikko kutsuu kristittyjä toisenlaiseen liikkeeseen, jossa keskinäinen kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja sovinto ovat keskeisiä vaikuttimia.

#metoo - ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli

Tervetuloa maailmanlaajuisen kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuuteen:
jumalanpalvelus Jyväskylän adventtikirkossa la 20.1. klo 11.

Raamattutunti "Jumala vai mammona?" Ansku Jaakkola
Kinyarwandankielinen ryhmä
English Bible Study
Koululaiset Jetro Perho
Lapset Helena Mäkelin-Juvonen

Saarna "#metoo - Ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli" Ansku Jaakkola
Musiikkiryhmä

... teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli... Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa! (1. Kor 6: 19-20)

Namong: Terveys tuli kylään -projekti auttanut yli 125 000 ihmistä viidessä vuodessa

Rakennusprojektimme Namong: Terveys tuli kylään vaikuttaa edelleen tuhansien ihmisten elämään Ghanassa.

Vuonna 2011 valmistuneessa pienessä klinikka/sairaalassa on viiden vuoden aikana pelkästään lääkärin vastaanottokäyntejä on ollut 125 957.

Sairaalan toiminnasta vastaa GAHS (Ghana Adventist Health System), yksi suurimmista terveyspalvelujen tuottajista Ghanassa.

Raportti:

Potilaita lääkärinvastaanotolla:
2012: 20 785
2013: 23 208
2014: 23 775
2015: 24 039
2016: 34 150
Yhteensä: 125 957

Potilaita otettu sairaalaan sisään:
2012:  3100
2013: 3627
2014: 3347
2015: 3436
2016: 4012
Yhteensä: 17 522

Lapsia syntynyt:
2012: 76
2013: 110
2014: 143
2015: 175
2016: 210
Yhteensä: 714

Leikkauksia:
2012: 46
2013: 90
2014: 169
2015: 114
2016: 211
Yhteensä: 630

Laboratorion asiakkaita:
2012: 11 186
2013: 16 231
2014: 19 640
2015:  7 046
2016: 10 876
Yhteensä: 64 979

Sairaala työllistää 123 ihmistä:
Lääkäreitä 4
Lääkärin assistentteja 20
Kätilöitä 7
Sairaanhoitajia 34
Apteekkari 1
Apteekkiteknikkoja 2
Sisäinen tarkastaja 1
Kirjanpitäjiä 5
Kaupan pitäjä 1
Osastoapulaisia 15
Siivoajia 6
Terveyspalvelujen hallinto 1
Turvapalvelut 2
Laboratorioteknikko 1
Laboratorioapulaisia 6
ym.

Lahjoitukset ja työpanos tähän projektiin ei totisesti ole mennyt hukkaan. Kiitos kaikille!

Lämpimiä vaatteita turvapaikanhakijoille

Turvapaikanhakijat Jyväskylässä tarvitsevat nopeasti eri kokoisia VILLASUKKIA, KÄSINEITÄ, FARKKUJA ja PITKIÄ KALSAREITA. Voit tuoda näitä vaatteita kirkolle alakertaan portaiden alle. Ne toimitetaan perille. Kiitos alttiudestasi auttaa!

HUOM! Kirkollamme ei ole tilaa eikä henkilökuntaa vaatteiden säilytykseen ja lajitteluun. ÄLÄ SIIS TUO MUITA VAATTEITA TAI MITÄÄN HUONOKUNTOISTA. Jos tuot, on siitä vapaaehtoisille vain ylimääräistä vaivaa ja haittaa ja ne päätyvät roskiin.

Kristilliset kirkot kehitysyhteistyön puolesta

Jyväskylän adventtiseurakuntana yhdymme alla olevaan vetoomukseen.

 

Kirkonjohtajat vetoavat kehitysyhteistyön puolesta

 

Me allekirjoittaneet Suomen kristillisten kirkkojen johtajat vetoamme maan hallitukseen, että se kohtuullistaisi kaavailtuja kehitysyhteistyön leikkauksia. Kansantalouden kannalta välttämättömät leikkaukset tulisi kohdentaa niin, etteivät niiden vaikutukset pahenna kaikkein köyhimpien hätää Suomessa tai kehitysyhteistyön kohdemaissa.

 

Kehitysyhteistyö on tehokas tapa rakentaa globaalia turvallisuutta, ehkäistä terrorismia ja vähentää syitä lähteä maanpakoon ja siirtolaiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen tekemä kehitysyhteistyö on vaikuttavaa, koska se tavoittaa kaikkein haavoittuvimpia ihmisryhmiä. On pidettävä huoli siitä, etteivät tehdyn työn tulokset leikkausten seurauksena vaarannu ja ettei kehitysyhteistyön ammattitaito katoa.

 

Meidän tulisi muistaa, kuinka Suomi vielä vähän aikaa sitten oli apua vastaanottava maa. Kultainen sääntö, jonka löydämme eri maailmanuskontojen opetuksesta, haastaa ylittämään itsekkyyden: ”Kaikki, minkä tahdot-te ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” (Matt. 7:12)

 

7.9.2015

Arkkipiispa Kari Mäkinen, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Arkkipiispa Leo, Suomen ortodoksinen kirkko

Piispa Teemu Sippo SCJ, Katolinen kirkko Suomessa

Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Suomen Vapaakirkko

Piirikunnanjohtaja Pasi Runonen, Suomen Metodistikirkko

Distriktsföreståndare Mayvor Wärn-Rancken, Finlands svenska metodistkyrka

Samfundsföreståndare Peter Sjöblom, Finlands svenska baptistsamfund

Kirkonjohtaja Jari Portaankorva, Suomen Baptistikirkko

Eversti Johnny Kleman, Pelastusarmeija

Kirkonjohtaja Kalervo Aromäki, Suomen Adventtikirkko

Samfundsledare Håkan Björklund, Missionskyrkan i Finland

The Revd Tuomas Mäkipää, The Anglican Church in Finland

Senior Pastor Samuel Vogel, International Evangelical Church

Johtaja Pekka Havupalo, Suomen Helluntaikirkko

Puheenjohtaja Kenneth Grönroos, Finlands svenska Pingstmission

 

Kongolainen nuorisokuoro Vaasasta Jesus Friends

Itsenäisyyspäivän tienoolla juhlistamme 96-vuotiasta Suomea uusien suomalaisten kanssa.

La 7.12. 2013 klo 11 jumalanpalveluksessa vierailee Vaasasta kongolainen nuorisokuoro Jesus Friends. Innokkaita, iloisia nuoria ja korviahivelevän kaunista musiikkia!

Raamattutunti "Eskatologinen sovituspäivä", Ansku Jaakkola. Perehdymme Danielin kirjan 8. lukuun.

Jumalanpalveluksen jälkeen NYYTTÄRIT.

Rasismi ei vähene ellei yhteisö puutu siihen

Koulu- ja työpaikkakiusaaminen ei todennäköisesti lopu ellei yhteisö puutu siihen. Siis jos ne eivät puutu, jotka eivät ole itse kiusaamisen kohteena.

Näin lienee myös rasismin kanssa. Se on ihonväriin ja kansallisuuteen perustuvaa kiusaamista.

Monet Suomeen tulleet ulkomaalaiset eivät mielellään puhu kohtaamastaan arkipäivän rasismista. Erityisesti pakolaiset eivät halua vaikuttaa kiittämättömiltä. Monet ovat päässeet Suomeen asuttuaan pakolaisleirillä vuosikausia - jopa 16 vuotta. Pakolaisleiriltä poispääseminen on monille rukousvastaus.

Suomessa he eivät halua aiheuttaa vaikeuksia ja ovat siksi mielellään hiljaa huutelusta ja epäystävällisestä käytöksestä. He eivät ole tottuneet luottamaan poliisiin ja muihin viranomaisiin. Ja ovathan monet heistä kokeneet elämässään niin paljon pahempaakin.

"Ei se mitään jos huutelevat, kunhan eivät kiinni käy," olen kuullut pakolaisen sanovan.

Kuka meistä haluaisi, että meille huudellaan kadulla, kaupoissa, kouluissa?

Sanat eivät ole vain sanoja, vaan niillä on vaikutusvaltaa - ne voivat tehdä iloiseksi, tyytyväiseksi, helpottuneeksi tai surulliseksi, vihaiseksi tai masentuneeksi.

Valkoihoisena suomalaisena meidän tulee tähän sanoa ettei ole ok jos tänne muualta muuttaneille ihmisille huudellaan rumasti. Tai tehdään jotain pahempaa.

Jos jokin ihmisryhmä joutuu pelkäämään, vaikuttaa se negatiivisesti myös niiden elämään, jotka eivät siihen ihmisryhmään kuulu. Elämme samassa yhteiskunnassa -samassa ilmapiirissä. Hengitämme samaa ilmaa, ihmisinä olemme toistemme siskoja ja veljiä.

Jos kuulet tai näet arkipäivän rasismia, puutu siihen. Vaikka edes sanomalla sen kohteeksi joutuneelle ettet ole samaa mieltä ja pyytämällä maanmiehesi/naisesi puolesta anteeksi. Sanoilla on merkitystä.

Jotta rasistinen huono käytös ei jäisi näkymättömäksi ja sitä kautta tulisi hiljaisesti hyväksytyksi, olemme perustaneet rasismikartta.fi -palvelun, jossa voi anonyymisti raportoida näkemästään ja kokemastaan etnisiin vähemmistöihin kohdistuvasta rasismista.

Kutsumme sinut mukaan olet sitten maahanmuuttaja tai Suomessa ikäsi asunut, muuttamaan maatamme ystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi.

Suurin osa meistä ei hyväksy rasismia, eihän?

Iloista (joulu)mieltä su 18.12. klo 12-14

Radio Jyväskylä haastatteli aamutuimaan Iloinen mieli -tapahtumasta.

Su 18.12. 2011 klo 12-14
työttömille, opiskelijoille, pienituloisille eläkeläisille ja muille taloudellisesti tiukilla oleville:

-lämmin ateria
-Eu-ruoka-apupaketti
-vaatteita ja kodin tekstiilejä
-niskahieronta
-verenpaineen mittaus
-hiustenleikkuu

Useimmat meistä ovat jossain vaiheessa avun- ja tuen tarpeessa. Ei ole häpeä ottaa apua vastaan, häpeällistä on jos kukaan ei auta. Palvelemme mielellämme, koska itsekin olemme apua saaneet.

Tervetuloa - ja iloista joulumieltä!

PS. Tapahtuma perustuu täysin lahjoituksiin - jos haluat antaa hyväkuntoisia vaatteita tai kenkiä (erityisesti miesten), leluja tai ruokaa jaettavaksi, ota yhteyttä 044-0231 967.

Tapahtumaa ovat tukeneet:
Kespro
Mestarin Herkku
K-market Jälkkäri, Palokka
Suur-Jyväskylän lehti
Minimani
Tokmanni
Hius- ja meikkikoulu Aki Korpinen
S-Market Laukaa
K-Market Lohipata, Laukaa
Palokan perinneleipurit
K-extra Mehtonen
Ruokapankki

Lämmin kiitos tuesta!

Kannanotto rasismia vastaan

Jokaiselle ihmiselle kuuluu yhtäläinen arvo ja tasavertainen kohtelu niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin edustamissamme kristillisissä seurakunnissa.

Huolestuneina olemme kiinnittäneet huomiota rasistiseen puheeseen, uhkailuun ja väkivaltaan Suomessa. Vihan ja halveksunnan lietsonta on vaarallista, sillä se tarttuu helposti ja muuttuu jopa fyysiseksi väkivallaksi. Emme halua Suomesta taistelutannerta, vaan Suomen tulee olla paikka, jossa kaikki ihmiset saavat liikkua ja elää turvassa ja pelotta riippumatta ihonväristä, etnisestä taustasta tai uskonnosta.

Tuomitsemme fyysisen, henkisen, sosiaalisen ja hengellisen väkivallan ja haluamme rohkaista jokaista suomalaista puolustamaan ihmisiä, joita kohdellaan huonosti. Rasistinen huutelu ja väkivalta on kiusaamista, joka ei lopu ellei hiljainen enemmistö puutu siihen. On ns. kantaväestön tehtävä suojella ja puolustaa ihmisiä, jotka ovat täällä uusia ja osoittaa heille näin hyväksyntää ja vieraanvaraisuutta. Olemme yhdessä vastuussa suomalaisesta ilmapiiristä. Vanha neuvo "niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille" on edelleen ajankohtainen. Kuka meistä haluaisi olla esimerkiksi ilkeän huutelun kohteena kaduilla, kaupoissa ja kouluissa?

Kaikkien tulee voida luottaa yhtäläiseen kohteluun ollessaan joko rikoksen uhreja tai tekijöitä. Täten myös viranomaisilla on merkittävä osa tasa-arvoisen ja turvallisen Suomen rakentamisessa.

Kristilliselle uskolle vieraanvaraisuus ja muukalaisista huolehtiminen ovat ydinasioita, sillä palvelemme Jumalaa, joka jo Vanhan testamentin kuvauksen mukaan "ei katso henkilöön" ja "rakastaa muukalaista." (5 Mooseksen kirja 10:17,18) Uusi testamentti opettaa ehdotonta tasa-arvoa: "yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja tai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi." (Kirje galatalaisille 3:28) Jos ihminen käyttäytyy huonosti toista ihmistä kohtaan, toimii hän Jumalaa vastaan. Rasismi on syntiä.

Kristillisten seurakuntien tehtävänä on tarjota evankeliumia kaikille - niin maahanmuuttajille kuin heihin vihamielisesti suhtautuvillekin. Evankeliumin kautta ihminen voi avartua ymmärtämään erilaisten ihmisten arvon. Kristillinen usko tarjoaa myös tukea ja lohtua halveksuntaa ja väkivaltaa kohdanneille. Jumala tietää ja tuntee ihmisten kärsimykset. Kärsivä Kristus kärsii kärsivien kanssa.

Kristittyinä sanoudumme irti rasismista ja väkivallasta. Seurakuntina haluamme olla yhteisöjä, joissa kaikki ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Tuemme vihan kierteen katkaisemista uskon, anteeksiannon, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden keinoin. "Se, joka vihaa veljeään on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä." (Ensimmäinen Johanneksen kirje 2:11)

Meille on luovuttamatonta, että ihminen kohdataan ihmisenä eikä vain määrätyn ihmisryhmän edustajana, sillä kuulumme kaikki samaan ihmiskuntaan ja olemme samaa perhettä.

Jyväskylässä 1.12. 2011

Jyväskylän kristillisten seurakuntien yhteistyötoimikunta (JYKSY):
Kari Hämäläinen, seurakunnan johtaja, Jyväskylän vapaaseurakunta
Ansku Jaakkola, pastori, Jyväskylän adventtiseurakunta
Krystian Kalinowski, vt. kirkkoherra, Pyhän Olavin katolinen seurakunta
Raimo Laine, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja, Jyväskylän seurakunta
Aarno Malin, seurakunnan johtaja, Vaajakosken baptistiseurakunta
Timo Mäkirinta, kirkkoherra, Jyväskylän ortodoksinen seurakunta
Jorma Niittynen, vt. seurakunnan johtaja, Jyväskylän helluntaiseurakunta
Oscar Sinchi, kappalainen, Pyhän Olavin katolinen seurakunta
Kari Valkonen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, Jyväskylän seurakunta
Arto Viitala, vt. kirkkoherra, Jyväskylän seurakunta

Amoawin kylään kaivo Ghanassa

Tietoja Ghanasta su 27.11. 2011. Jarmolta:

"Tänään sunnuntaina vietimme Amoawissa kaivon käyttöönottojuhlaa. Projekti on melkein valmis, vain sähkömittarin asennus puuttuu kun mittarit olivat päässeet tilapäisesti loppumaan. Paikalla oli lehti- ja radiotoimittaja ja juttua tuli ulos paikallisessa radiossa jo kuuden aikaan illalla. Haastattelivat vielä Kobya oikeen livenä puhelimessa. En kuullut lähetystä, mutta Koby kertoi maininneensa myös Namongin projektista haastattelun yhteydessä."

Amoawin kylä on Namongin kylän vieressä. Koby on sieltä kotoisin. Kylän asukkaista on varmaankin lähes 97 % muslimeja. Kylässä on jo hyvä porakaivo, mutta sitä saavat käyttää vain muslimit.

Kristittyjen perheiden lapsia on kuollut paljon likaisen veden aiheuttamiin tauteihin. Tilanteeseen muutosta olivat tekemässä suomalaiset ja uusi kaivo piti tehdä jo samaan aikaan kevään Namong-projektimme kanssa. Se silloin valitettavasti estyi avainhenkilön kuoleman johdosta. Hienoa, että hänen sydämellään ollut asia on saatu nyt toteutettua.

Ghanassa on yllättävän suuret muurit eri uskontojen edustajien kuten kristittyjen, muslimien ja animistien välillä. He asuvat pitkälti omilla alueillaan ja ovat hyvin vähän tekemisissä toistensa kanssa. Kerrran jopa ajoimme kylän läpi, jossa asuu vain muslimeja ja jossa kuulemma kristityt tapetaan, jos niitä sinne menee. Hidastaessamme vauhtia, jotta näkisimme moisen kylän tarkemmin, alkoi heti kuulua vihaisia huutoja. Niinpä katsoimme parhaaksi painaa jälleen kaasua.

Ottaen huomioon ihmisryhmien väliset kireät suhteen, tuntuu erityisen hyvältä, että Namongin sairaala(mme) hoitaa kaikkia ihmisiä uskontoon tai heimoon katsomatta. Siellä tietoisesti kohdellaan kaikkia ihmisiä hyvin olivat he keitä tahansa. Ja sairaalan kaivosta saavat kaikki vettä.

Tuntuu hyvältä olla ollut tekemässä tällaista projektia, sillä siinä toteutuu kristinuskon syvimpiä arvoja: jokainen ihminen on arvokas ja heitä tulee kohdella yhtä hyvin.

Ansku

Hiljainen hyväksyntä sallii väkivallan jatkumisen

AVOIN KIRJE JYVÄSKYLÄLÄISILLE VAIKUTTAJILLE

7.5. 2011 Jyväskylä

Arvoisat jyväskyläläiset vaikuttajat

Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen
Poliisipäällikkö Markku Luoma
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola
Suur-Jyväskylän lehden päätoimittaja Tapani Markkanen
Jyväskylän kaupunkilehden päätoimittaja Jaana Larsson
Yle Keski-Suomen päällikkö Pekka Autio
Radio Jyväskylän toimituspäällikkö Pertti Perämäki
TV Jyväskylän vastaava toimittaja Outi Virenius
Valtuustoryhmien puheenjohtajat Jari Blom (SDP), Jaakko Selin (KOK), Jari Colliander (KESK), Meri Lumela (VIHR), Jarmo Ritanen (VAS), Asmo Maanselkä (KD), Kauko Tuupainen (PS) ja Riitta Tynjä (SKP)

Haluamme kunnioittavasti esittää huolemme Jyväskylässä esiintyvästä väkivallasta ja rasismista.

Perjantai-iltapäivällä 8.4. 2011 nuori afrikkalainen nainen joutui vakavan rasistisen väkivallan kohteeksi Jyväskylän Kukkumäessä. Neljä aikuista miestä pysäyttivät pyöräilevän naisen, löivät, haukkuivat rasistisesti, ryöstivät rahat ja löivät metalliesineellä päähän. Sairaalassa poliisejakaan ei päästetty moneen päivään hänen luokseen hänen huonon kuntonsa vuoksi. Lääkäreiden mukaan paraneminen tulee kestämään monta kuukautta.

Nainen on päässyt pakoon silmitöntä väkivaltaa Afrikassa ja asunut perheensä mukana 14 vuotta pakolaisleirillä ennen kuin pääsi Suomeen. Ja nyt hän miltei menetti henkensä rasistisen väkivallan uhrina täällä Jyväskylässä.

Olemme tapauksesta pöyristyneitä ja kauhistuneita. Ihmettelemme, miten tällainen voi olla kaupungissamme mahdollista ilman, että asiaan puututaan. Miksi tapahtunut ei ole noussut julkisuuteen? Miksei median kautta etsitä silminnäkijöitä, vaikka ikkunanrikkomistapauksissakin niitä etsitään? Eikö maahanmuuttajanaisen sanaa uskota? Emme ole missään nähneet poliisin tiedottavan tai kyselevän asiasta.

Jyväskylässä asuvien afrikkalaisten ystäviemme arkea ovat lähes päivittäiset rasistiset huutelut ja uhkaukset kadulla, kaupoissa ja kouluissa. Olemme kuulleet tapauksista, joissa afrikkalainen on täpärästi päässyt karkuun pahoinpitelyä tuntemattomien kadunkulkijoiden taholta.

Mikäli jyväskyläläisinä sallimme rasistisen pelon ilmapiirin ja väkivallan, tekee se meidän kaikkien elämän turvattomaksi. Jos yhtä lyödään ihonvärin takia, niin kuka tahansa meistä voidaan pahoinpidellä yhtä mitättömästä syystä. Kuultuaan tästä tapauksesta ovat tavalliset suomalaiset reagoineet ihmettelemällä “Täällä Jyväskylässäkö?” tai toteamalla “Sittenhän pitää pelätä kaupungilla liikkumista”.

Haastamme jyväskyläläiset vastuunkantajat, vaikuttajat ja jokaisen kaupunkilaisen ottamaan turvallisen Jyväskylän sydämen asiakseen, käsittelemään asiaa julkisuudessa, kaupungin toimielimissä ja puolueissa sekä tekemään kaikkensa, että rasistisen väkivallan tekijät saadaan vastuuseen teoistaan. Jyväskylä on niin pieni paikka, että kyllä täällä varmasti joku tietää ketkä ovat pahoinpitelystä vastuussa.

Rasismia, väkivaltaa ja pelon ilmapiiriä ei tule sallia, sillä jos yksi on vaarassa, ovat kaikki turvattomia. Hiljainen hyväksyntä sallii väkivallan jatkumisen. Vastuu on meidän yhteinen.

Kunnioittavasti,

134 allekirjoittanutta tavallista kansalaista

Millaista on kasvaa adventtikirkon piirissä?

Tutkija Arniika Kuusiston haastattelu uskonnollisesta kotikasvatuksesta ja siitä millaista on elää uskonnollisessa vähemmistöyhteisössä.

Suomessa yli 40 % naisista kokee elämänsä aikana väkivaltaa

Suomessa yli 40 % naisista kokee elämänsä aikana väkivaltaa. Ajatelkaa: 40%. Se on PALJON.

TULE: End it now -marssille la 29.5. 2010 klo 16.45 Jyväskylän Paviljongista kauppatorille.
ALLEKIRJOITA: vetoomus YK:n pääsihteerille väkivallan lopettamiseksi.

Enditnow on maailmanlaajuinen kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Tavoitteena on miljoona allekirjoitusta yli 200 maasta, jotka annetaan Ban-ki Moonille, YK:n pääsihteerille. Suomen allekirjoitukset toimitetaan myös Presidentti Tarja Haloselle ja Suomen hallitukselle. Suomessa kampanjan suojelija on Elisabeth Rehn.

End it now - EI naisiin kohdistuvalle väkivallalle

“Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yksi katalimmista, systemaattisimmista ja pysyvimmistä ihmisoikeusrikkomuksista maailmassa. Se on uhka kaikille naisille ja kehityksen, rauhan ja tasa-arvon este kaikissa yhteiskuntaluokissa. Se on aina rikos, eikä sitä voida koskaan hyväksyä,” sanoo YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon.

Kansainvälinen adventtikirkko ja avustus- ja kehitysyhteistyöjärjestö ADRA ovat päättäneet osaltaan puuttua tähän maailmanlaajuiseen ongelmaan. Siksi on aloitettu End it now –kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Lopeta nyt! Kautta maailman asiaa pidetään esillä adventtiseurakunnissa, yleisötilaisuuksissa ja mielenosoituksissa. Tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta vetoomukseen, joka viedään YK:n pääsihteerille sekä Suomessa tasavallanpresidentille Tarja Haloselle ja Suomen hallitukselle. Suomessa kampanjan suojelijana on Elisabeth Rehn.

Maailmanlaajuisesti yksi kolmesta naisesta on kokenut fyysistä tai psyykkistä alistamista, joka ilmenee perhe- tai parisuhdeväkivaltana, seksiin pakottamisena, seksuaalisena väkivaltana, kunniamurhina, naisen sukuelinten silpomisina, lapsiavioliittoina, sanallisena hyväksikäyttönä ja muina väkivallan muotoina.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole harvinaista Suomessakaan: 40 % suomalaisista naisista joutuu 15 vuotta täytettyään miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. 52 % naisista on joutunut sukupuolisen ahdistelun ja häirinnän kohteeksi. 50 % naisista on joutunut entisen avo- tai aviomiehen väkivallan tai uhkailujen kohteeksi. Vuoden aikana 112 000 suomalaista naista kokee parisuhdeväkivaltaa. Vuoden jokaisena päivänä kaikkiaan 306 naista, 18-74-vuotiaita, joutuu parisuhteessaan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan tai niillä uhkailun kohteeksi. Suomessa joka toinen viikko yksi nainen kuolee lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan seurauksena. (Tiedotvuodelta 1998.) Tänäänkin monta suomalaista naista pahoinpidellään. Siksi kampanja on esillä Jyväskylässäkin.

Lauantaina 22.5.2010 on Jyväskylän adventtikirkossa (Ilmarisenkatu 18) End it now –päivä. Päivä alkaa klo 11 teemajumalanpalveluksella, jonka saarnassa ja raamattutunnilla käsitellään asiaa. Klo 12.30 järjestetään yhteinen ruokailu.

Klo 14 alkaa mielenkiintoinen asiantuntijapaneeli aiheesta “Jokamiehen - ja naisen konstit naisiin kohdistuvan väkivallan pysäyttämiseksi Keski-Suomessa." Paneelissa ovat Juha Holma, Psykoterapianopetus- ja tutkimusklinikka; Olli Hurtta, Keski-Suomen poliisi; Helena Kallinen, Tukinainen ry; Hanne Kotro, terveyskeskuslääkäri; Pekka Puukko, Perheasiain neuvottelukeskus; Sinikka Vuorela, Kriisikeskus Mobile. Pj. pastori Ansku Jaakkola. Päivän aikana allekirjoitetaan YK:n pääsihteerille toimitettava vetoomus sekä laitetaan terveisiä suureen, Suomessa kiertävään banderolliin. Tervetuloa oppimaan ja keskustelemaan turvallisesta Keski-Suomesta!

Kutsumme kaikkia jyväskyläläisiä sanomaan EI väkivallalle ja allekirjoittamaan vetoomuksen.

Lauantaina 29.5.2010 Suomen Adventtikirkon kesäjuhlien yhteydessä järjestetään End it now -marssi klo 16.45 Paviljongilta Aren aukiolle. Tervetuloa osoittamaan mieltä väkivallattoman Keski-Suomen puolesta!

Vapaus on Jumalasta

Kristittyjen ykseyden rukousviikon ja uskonnonvapauspäivän saarna 23.1.2010 löytyy viidessä osassa täältä:

Vapaus on Jumalasta (1/5)
Vapaus on Jumalasta (2/5)
Vapaus on Jumalasta (3/5)
Vapaus on Jumalasta (4/5)
Vapaus on Jumalasta (5/5)

Kristittyjen ykseyden rukousviikolla adventtikirkossa vietetään uskonnonvapauspäivää

Meneillään olevaa maailmanlaajuista Kristittyjen yhteyden rukousviikkoa vietetään perinteisesti Jyväskylässä vierailemalla eri seurakuntien tilaisuuksissa. Jo yli 100 vuoden ajan vietetyn viikon teemana on tänä vuonna "Te olette tämän todistajat". Rukousviikkoa vietetään ainakin 75 maassa.

Adventtikirkossa rukousviikko osuu samaan ajankohtaan adventtikirkoissa 23.1.2010 kautta maailman vietettävän uskonnonvapauspäivän kanssa. Koska kristittyjen ykseys ja uskonnonvapaus liittyvät läheisesti yhteen, päätettiin Jyväskylän adventtiseurakunnassa kunnioittaa kumpaakin samaa aikaan.

Uskonnonvapaus on perinteisesti tärkeä arvo Adventtikirkossa. Jo vuonna 1893 Adventtikirkko perusti uskonnonvapausyhdistyksen The International Religious Liberty Association (IRLA), joka ilmeisesti on vanhin kaikkien ihmisten omantunnonvapauden puolustamiseen sitoutunut yhdistys. Poliittisesti sitoutumaton IRLA ajaa maailmanlaajuisesti jokaisen ihmisen uskonnonvapautta uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Sen vastuunkantajina toimii ihmisiä eri uskonnoista. Sillä on yhdistykset 80 maassa ja kirjeenvaihtajia 200 maassa. IRLA:lla ei ole palkattua henkilökuntaa, vaan se toimii vapaaehtoispohjalta.

Nykyisessä maailmassa, jossa uskonnollista retoriikkaa käyttävä terrorismi saa aikaan epäluuloa kaikkia uskontoja kohtaan, on uskonnonvapaus yhä tärkeämpi ihmisoikeus, joka vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämänlaatuun ja myös maailmanrauhaan. Oikeudenmukaisuus on oleellinen rauhan rakennuselementti ja sitä ei ole ilman ihmisoikeuksia, joista uskonnonvapaus liittyy ihmisen syvimpiin arvoihin, kaipaukseen ja olemukseen. Adventtikirkon huoli sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ilmenee muun muassa uskonnonvapauden edistämisenä. Uskonnonvapaus vaarantuu helposti ja sen jälkeen ovat vaarassa myös muut ihmisoikeudet, sanoo Jyväskylän adventtiseurakunnan pastori Ansku Jaakkola.

Jyväskylän adventtiseurakunnan Kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuus on jumalanpalvelus lauantaina 23.1.2010 klo 11 teemanaan uskonnonvapaus. Ansku Jaakkola saarnaa. Vieraaksi on kutsuttu muslimi Suzan Kemair kertomaan millaista on elää muslimina Suomessa.

Ansku Jaakkola