30.9.2013

"Usko Jumalaan on järjenvastaista"

Ensimmäisen Skeptinen usko - illan teemana oli "Usko Jumalaan on järjenvastaista." Harald Giesebrecht johdatteli pohtimaan Jumala-käsitteen järjellisyyttä tai järjettömyyttä. Aivot saivat hyvää jumppaa monien haastavien ajatusten parissa.

Jos jossain nettiartikkelissa vaikka vain mainitaan Jumala, täyttyvät kommenttilaatikot viesteistä, jossa heti sanotaan Jumalaan uskomisen olevan täysin järjetöntä ja idioottimaista. Mutta anonyymit nettihaukkujat eivät ole ainoita, jotka sanovat niin. Monet huippuälykkäät tiedemiehet laittavat koko akateemisen arvovaltansa peliin sanoen uskon Jumalaan olevan järjenvastaista, taikauskoista ja jopa haitallista ihmiskunnalle.

Harald Giesebrecht sanoi huomanneensa itsessään taipumuksen, joka saattaa olla meissä muissakin. Jos kuulee väitteen, jonka kanssa on samaa mieltä, ei väitteen tarvitse olla kovin hyvä. Mutta jos on hyvin eri mieltä, huomaa helpommin väitteen ongelmat. Joten keskustelut ihmisten välillä, jotka ovat eri mieltä ovat hyvin hyödyllisiä. Ne auttavat meitä ajattelemaan paremmin. Ja jos pystyy näkemään asiat toisen maailmankatsomuksesta käsin, oppii myös nöyryyttä ja kunnioitusta eikä ole niin halveksiva ja itseriittoinen. Eikä tarvitse väittää ketään idiootiksi vain siksi että he ovat eri mieltä kanssasi.

Kaikki lähtee maailmankuvasta: miten maailmaa ja elämää katsoo? Erilaisista maailmankuvista käsin päädytään erilaisiin johtopäätöksiin saman datan perusteella. Kaikissa maailmankatsomuksissa on omat hankaluutensa, vaikeat kysymyksensä ja sisäiset ristiriitaisuutensa.

Giesebrecht ehdottaa, että rationaalinen maailmankuva on
-johdonmukainen ja yhtenäinen - ei itsessään ristiriitainen
-yhteensopiva todellisuudesta tehtyjen havaintojen kanssa
-selityksenä riittävä ja merkityksellinen
-todennäköinen
-elettävä (sen mukaan voi elää)

Esimerkkinä äärimmäisestä, mutta hyvin rationaalisesta ja johdonmukaisesta maailmankuvasta Giesebrecht käytti Alex Rosenbergia, joka on kirjoittanut kirjan The Atheist's Guide to Reality, jossa hän kertoo mitä heidän ateistien tulee uskoa ollakseen johdonmukaisia.  Hän sanoo, että kaikki olemassaoleva voidaan jakaa kahteen ryhmään: fermioneihin ja bosoneihin. Ei ole muuta. Joten siitä seuraa, että elämällä tai millään muullakaan ei ole mitään merkitystä, ajatuksemme eivät kerro totuutta maailmasta, vapaa tahto on illuusio, kokemus "itsestä" on illuusio, pyrkimykset ovat illuusioita. Ei ole olemassa "sinää" joka voi toimia aloitteellisesti. Moraali on illuusio. Ei ole olemassa eroa oikean ja väärän, hyvän ja pahan välillä.

Monet ateistit tietenkin ovat jyrkästi eri mieltä Rosenbergin kanssa, mutta hänen maailmankatsomuksensa on hyvin rationaalinen, johdonmukainen eikä siinä ole suuria sisäisiä ristiriitoja. Mutta kuinka hyvin sen kanssa voi elää? Rosenberg itsekin kirjoittaa kirjoja, luennoi ja levittää innokkaasti maailmankuvaansa- toimintaa joka vaikuttaa perustuvan tietoisiin pyrkimyksiin.

Giesebrecht puhui myös maailmankaikkeuden hienosäädöstä, joka ei suinkaan ole vain Jumalaan uskovien keksintöä. Tiedemiehiä hämmästyttää se epätodennäköisyys että maailmankaikkeus on muodustunut tällaiseksi ja että täällä voi olla elämää. Michael Turner, astrofyysikko Chicagon yliopistosta kuvaa tämän epätodennäköisyyttä tarkkuudeksi, mitä tarvitaan jos heittäisi tikan halki koko maailmankaikkeuden ja osuisi kymppiin millimetrin tarkkuudella.

Maailmankatsomukseen liittyviä kysymyksiä pohdittavaksi:
Voiko maailmankatsomuksensa valita?
Voimmeko tutkia rationaalisia vaihtoehtoja maailmankatsomuksellemme?
Onko maailmankatsomuksesi 'elettävä' - voitko elää johdonmukaisesti sen mukaan että maailmankatsomuksesi on totta?

Eläminen sen mukaan, että jokin on totta, on raamatullisen ajattelumallin mukaan uskoa.

Tästä jatketaan Skeptinen usko illoissa. Ma 30.9. klo 18 aiheena on "Tieteessä ei ole tilaa Jumalalle".

Matara-sali, Matarank. 6, Jyväskylä. Tervetuloa keskustelemaan ja pohtimaan!

29.9.2013

Skeptinen usko 29.9.- 4.10.

Tervetuloa pohtimaan - erilaisia mielipiteitä kunnioittaen -julkisessa keskustelussa usein esillä olevia ajatuksia
Skeptinen usko -illoissa su 29.9.- 4.10. klo 18
Matara-salissa, Matarank. 6,. Jyväskylässä

su 29.9. "Usko Jumalaan on järjenvastaista"
ma 30.9. "Tieteessä ei ole tilaa Jumalalle"
ti 1.10. "Uskonto on kaiken pahan alku ja juuri"
ke 2.20. "Raamatun moraali on vastenmielistä"
to 3.10. "Jumala ei ole suuri"
pe 4.10. Skeptinen usko -mahdoton yhtälö?

Ovatko nämä ajatukset tosia vai vääriä? Vai ehkä oikeampi kysymys on mikä näissä ajatuksissa on totta mikä ei? Tule yhdessä pohtimaan.

Alustajana Harald Giesebrecht, 42, norjalainen toimittajan, isä, vastahakoinen pastori ja kyselijä, joka nauttii vaikeista aiheista. Hänellä on kyky tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisia ja itsestäänselvyyksistä moniulotteisia. Hän määrittelee "skeptisen uskon" uskoksi, jossa ei tarvitse sulkea silmiään millekään tieteelliselle, historialliselle tai muulle tiedolle. Se on sellaisen maailmankatsomuksen etsimistä, joka ei johda sisäisiin epäjohdonmukaisuuksiin ja jossa pyritään elämään sen mukaan, että kyseinen maailmankatsomus on totta.

23.9.2013

Teemapäivä 28.9. 2013: Vapaus Kristuksessa

Teemapäivä: VAPAUS KRISTUKSESSA la 28.9. 2013

klo 11.00 Armon ympyrät
klo 12.00 Evankeliointi lepona
klo 13.00 nyyttärit
klo 14.30 Leväten kasvuun

Puhujana norjalainen Harald Giesebrecht, toimittaja ja pastori, jonka mukaan Jeesuksen suosittelema elämä kestää vertailun minkä tahansa toisen maailmankatsomuksen tai filosofian kanssa.

Jyväskylän adventtikirkko, Ilmarisenkatu 18.

Vapaa pääsy! Tervetuloa

18.9.2013

Skeptinen usko: Harald Giesebrecht 4/4

Mikä kristinuskossa on sinulle haastavaa? Jeesuksen ihanteet yhteisöstä ja solidaarisuudesta ovat hämmästyttäviä ja innostavia. Uskon niiden olevan osa ratkaisua tämän maailman ongelmiin jos ne laitetaan käytäntöön. Niiden tähden alkukirkko kasvoi hullun lailla. Ihmisen elämänlaatu parani dramaattisesti hänen liittyessään varhaisiin kristillisiin yhteisöihin. Suurin haaste minulle henkilökohtaisesti on etsiä tapoja toteuttaa näitä ihanteita vuonna 2013 Norjassa.

Olet puhujana Jyväskylässä Skeptinen usko -illoissa. Millaista on skeptinen usko? Uskoa, jossa ei tarvitse sulkea silmiään millekään tieteelliselle, historialliselle tai muulle tiedolle. Se on uskoa, jossa vaikeat kysymykset ovat tervetulleita. Se on sellaisen maailmankatsomuksen etsimistä, joka ei johda sisäisiin epäjohdonmukaisuuksiin ja jossa pyritään elämään sen mukaan, että kyseinen maailmankatsomus on totta.

Mitä toivot saavasi aikaan Jyväskylän Skeptinen usko -illoissa? En ole 100% samaa mieltä kysymyksen kanssa, sillä en usko että voin saada aikaiseksi kovinkaan paljon. Olemme yhdessä suunnitelleet käydä hyvin rehellisiä keskusteluja Jumalaan uskomisen esteistä. Toivomme, että se luo ilmapiiriin, jossa kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi ilmaista sekä uskoa että epäilystä ja missä voimme kertoa omia uskon- tai epäilyksen tarinoitamme samalla kun yhdessä pohdimme Jumalaan uskomisen järjellisyyttä. Uskomme Jumalan johdattaneen meitä tekemään tätä. Olen valmistautunut tähän enemmän kuin mihinkään tilaisuuksiin koskaan. Toivomme Jumalan tulevan mukaan näihin keskusteluihin ja tekevän sen johon vain hän pystyy: antamaan meille kaipauksen hänen luo ja ilmaisemaan itsensä meille.

Haastattelu päättyy.

Harald Giesebrecht käsittelee Jumalaan uskomisen esteitä ja haasteita Skeptinen usko -illoissa Jyväskylässä su 29.9. - pe 4.10. 2013 klo 18 kansalaistoiminnankeskus Matarassa (Matarankatu 6). Vapaa pääsy.
 

Skeptinen usko: Harald Giesebrecht 3/4


Kuvaile jumalasuhdettasi
. Siihen kuuluu ainakin kolme ulottuvuutta: pää, sydän ja käsi. Pää: älyllisellä tasolla jatkuvasti arvioin uskoani ja sen todeksi elämistä sen valossa mitä luen, katson, kuuntelen ja koen. Sydän: Päivittäisessä elämässä koen Jumalan johdatusta, apua ja usein tunnen hänen läsnäolonsa. Käsi: kolmas ulottuvuus on se, mitä valitsen tehdä sen seurauksena että olen valinnut uskoa. Rukoilen, tutkin, luen, kuuntelen, vietän aikaa toisten uskovien kanssa, palvelen, annan. Uskonkriisini jälkeen yksinkertaisesti päätin elää ikään kuin Uusi testamentti olisi totta ja katsoa mitä siitä seuraa. Se on ollut mahtava matka.

Miten koet Jumalan läsnäolon? Pääosin kahdella tavalla: johdatuksen ja tunteiden kautta. Koen aina jollain tavalla läsnäolon ja ilon pohjavirran, mutta joskus koen sen vahvemmin. Sitä on vaikea selittää, koska sillä ei ole paljoakaan tekemistä mielentilani kanssa. Jotain tai joku on paikalla. Joskus koen johdatusta, minkä voisi selittää sarjana intuitioita, sisäistä vakuuttumista ja sattumia, jotka liittyvät yhteen tavalla, joka vaikuttaa liian hyvältä ollakseen puhdasta sattumaa.

Minkälaisista asioista kamppailet eniten Jumalan kanssa? Olen kärsimätön. En aina ymmärrä hänen aikatauluaan elämälleni saati tälle planeetalle. Hänellä tuntuu olevan paljon enemmän aikaa kuin minulla, mitä hänellä tietenkin on. Joskus toivoisin hänen toimivan voimallisemmin ja että hän puuttuisi asioihin aktiivisemmin kun kärsivät ihmiset huutavat häneltä apua.

Mikä kristinuskossa on sinulle haastavaa? Jeesuksen ihanteet yhteisöstä ja solidaarisuudesta ovat hämmästyttäviä ja innostavia. Uskon niiden olevan osa ratkaisua tämän maailman ongelmiin jos ne laitetaan käytäntöön. Niiden tähden alkukirkko kasvoi hullun lailla. Ihmisen elämänlaatu parani dramaattisesti hänen liittyessään varhaisiin kristillisiin yhteisöihin. Suurin haaste minulle henkilökohtaisesti on etsiä tapoja toteuttaa näitä ihanteita vuonna 2013 Norjassa.

Haastattelu jatkuu

17.9.2013

Skeptinen usko: Harald Giesebrecht 2/4

Harald, miksi olet kristitty? Koska ihailen Jeesusta, sekä hänen elämäänsä että hänen opetuksiaan.

Miksi Jeesus? Kuka muu? Kaikilla meillä on maailmankatsomus olemme sitä pohtineet tai emme. Elämä, joka Jeesuksen mukaan on paras tapa elää, kestää vertailua minkä tahansa toisen maailmankatsomuksen tai filosofian kanssa.

Kerro hengellisestä matkastasi. Kasvoin adventtikirkossa ja jo varhain päätin haluavani olla adventisti. Lukioikäisenä olin yksi hengellisistä johtajahahmoista kristillisessä koulussa, jota kävin. Mutta noin 25-vuotiaana suoritettuani teologian kanditutkinnon, minulla oli suuri uskonkriisi ei vain liittyen omaan seurakuntaani vaan myös kristinuskoon ylipäänsä. Etsin syitä lopettaa Jumalaan uskomisen. Tieni takaisin tapahtui yllättävää kyllä opiskelemalla filosofiaa ja tiedettä yliopistoissa. Siellä uskoni palautui. Se ei tarkoita, että uskoni olisi pelkästään älyllistä. Olen myös hyvin tunteellinen. Tunnen syvästi ja nykyään minulla on syvällinen suhde Jumalaan. Älyllisesti olen edelleen kyselijä ja aina avoin ottamaan huomioon uutta tietoa ja perusteluja. Vuodesta 2000 olen ollut mukana rakentamassa uutta, urbaania seurakuntaa Osloon. Se on ollut aikamoinen matka, joka on haastanut minut monin eri tavoin. Nyt olen hyvin tyytyväinen rooliini yhtenä sen vastuunkantajista.

Mitä Raamattu merkitsee sinulle? Raamattu on kertomus siitä, miten Luoja yrittää palauttaa ihmiskunnan ja maan alkuperäiseen loistoon ja hyvyyteen. Se on sekä surullinen että upea kertomus mukana olevien ihmisten onnistumisista ja epäonnistumisista. Siksi paras ja tärkein osa kertoo siitä kun Jeesus itse tuli auttamaan ihmisiä näkemään mistä tässä oikein on kysymys. Koska olen valinnut asettaa elämäni tähän jatkuvasti kehittyvään kertomukseen mukaan, Raamatusta tulee luonnollinen perusta sille mistä etsin apua kirjoittaessani tähän kertomukseen mukaan kuuluvat oman elämäni luvut.

Miten rukous toimii sinun kohdallasi? En ole kovin hyvä hiljentymään. Toisaalta rukoilen kaiken aikaa... Jumala on aina osa tietoisuuttani. Viikottain tapaan ystäviäni ja me rukoilemme yhdessä. Se on tärkeä osa rukouselämääni ja ystävyyttämme.

Haastattelu jatkuu

16.9.2013

Skeptinen usko: Harald Giesebrecht 1/4

Skeptinen usko -illoissa 29.9.-4.10 alustajana on norjalainen Harald Giesebrecht.

Harald, kuka olet ja miten kuvailisit itseäsi?
Minulla on saksalainen nimi koska äitini toi isäni Saksasta. Kasvoin Norjassa. Olen 42-vuotias, olen ollut naimisissa Kjerstin kanssa 15 vuotta ja meillä on kaksi poikaa (7 ja 9 v.) ja pieni tyttövauva. Rakastan lukea, tutkia ja kirjoittaa kaikesta teologiaan ja tieteeseen liittyvästä. Polkupyöräilen, juoksen ja hiihdän aika paljon ja rakastan ulkoilmaelämää - erityisesti melomista ja vaeltamista vuorilla. Olen ujo ja sisäänpäinkääntynyt, mutta tykkään tavata uusia ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, varsinkin jos tiedän heidän haluavan puhua kanssani. Viimeiset 16 vuotta olen tehnyt työtä toimittajana, kirjoittajana, opettajana ja pastorina.

Millaisia norjalaiset ovat? Miten he eroavat suomalaisista? Minulla ei ole paljon suomalaisia ystäviä, mutta ne, jotka tunnen ovat hyvinkin samankaltaisia kuin minä. Tullessani Suomeen kaikki näyttää hyvin samanlaiselta kuin kotona paitsi että meillä on enemmän vuoria ja mäkiä. Ehkä eroa voisi olla se, että te suomalaiset saatatte olla hieman parempia saamaan asiat tehtyä. Norja on niin äärimmäisen tasa-arvoinen että aivan kaikkien mielipidettä pitää kysyä joka kerta kun täytyy päättää jotain. Kun kaikki on sanottu ja tehty, on yleensä sanottu paljon enemmän kuin tehty.

Mikä saa sinut hymyilemään?
Perheeni, meidän kissa, Seinfeld, taianomaiset X-factor hetket, vuoren huipulla seisominen tai tyynen järven yli melominen, joitain mainitakseni.

Mikä huolestuttaa sinua? Se etten ole läsnä perheelleni ja ystävilleni.

Mikä vihastuttaa sinua? Epäoikeudenmukaisuus, toisten epäreilu kohtelu.

Mikä antaa sinulle rauhan? Sen tietäminen, että Jumala on Jumala ja minä en ole.

Haastattelu jatkuu

5.9.2013

Vanhemmille lepotauko - operaatio lastenhoito

Vanhemmille lepotauko - Operaatio lastenhoito

Kutkuttaako ajatus päikkäreistä, ostosreissusta tai lempiharrastuksesta ihan omassa rauhassa?

Tarjolla on laadukasta ja turvallista LASTENHOITOA ilmaiseksi. Jos lapsesi on 3-10 –vuotias, tuo hänet leikkimään kanssamme lauantaina 14.9 klo 14.00-16.00.

Paikka: Mäki-Matin toimintapuisto, Oikokatu 7, Jyväskylä.
Täällä sinua odottaa osaavat ja mukavat ohjaajat. Luvassa ohjattua ja vapaata leikkiä. Paikan päällä tarjotaan pieni välipala. Sydämellisesti tervetuloa!

Lisätietoja: Eliisa Saarinen, 040-7042686

Järjestää: Jyväskylän adventtiseurakunta