Kumartakaa tai teidät heitetään tuleen! Nebukadnessar, Babylonin suuren valtakunnan kuningas vaati palvomaan häntä itseään. Suuret juhlalliset menot juhlistivat häntä esittävän patsaan vihkitilaisuutta. Nebukadnessarin mielestä ei ollut mitenkään sopimatonta, että hän vaati palvomaan itseään uhkaamalla heittää eri mieltä olevat tuleen. Näinhän jumalat toimivat, eikö vain?
Nebukadnessar on mielestämme sivistymätön ja julma, mutta hän toimi samassa hengessä kuin Saul myöhemmin. Hän uhkui vihaa ja yritti pakottaa ihmisiä taipumaan pelottavan jumalansa tahtoon. Ja eikö edelleenkin ole olemassa innokkaita uskovia, jotka palvelevat jumalaa, joka ei ainoastaan vaadi tottelemaan vaan myös rakastamaan ja luottamaan itseensä ei vain tulisen pätsin vaan ikuisen kidutuksen uhalla?
Kolme nuorta kieltäytyy kumartamasta ja Nebukadnessar on raivon vallassa. ”Ettekö te, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego, tosiaankaan tahdo palvella minun jumaliani ettekä kumartaa kultaista patsasta, jonka olen pystyttänyt? … Jos ette kumarra, teidät heti heitetään tuliseen uuniin. Ja mikä jumala voisi teidät pelastaa minun käsistäni?” (Dan. 3: 14,15) Nuorten kieltäytyessä Nebukadnessar ”tuli täyteen vihaa Sadrakia, Mesakia ja Abed-Negoa kohtaan, ja hänen kasvonsa vääristyivät. Hän käski heti kuumentaa uunin seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallista. ” (Dan. 3:19)
Miten Jumala voisi kommunikoida näin röyhkeän ja vihaisen miehen kanssa?
Jumala oli toki voinut heti lähettää tulen kuluttamaan Nebukadnessarin valtaistuimellaan. Paikallaolijat olisivat kyllä vaikuttuneet, mutta tuho ei opeta sitä, joka tuhoutuu.
Se, mikä Nebukadnessariin teki vaikutuksen oli valta – häntä itseään suurempi voima. Kun Daniel oli muistuttanut häntä unohtuneesta unesta, oli vaikuttunut kuningas todennut ”Totta on, että teidän jumalanne on jumalien jumala, kuninkaiden herra ja salaisuuksien paljastaja, sillä sinä olet pystynyt paljastamaan tämän salaisuuden.” (Dan. 2:47)
Jumala kohtaa ihmisen siellä missä hän on. Kuten hän kohtasi Mooseksen palavan pensaan liekeissä, tuli hän Nebukadnessarin luo tulisen uunin hehkussa.
”Kuningas Nebukadnessar nousi äkkiä pystyyn ja sanoi hämmästyneenä hovimiehilleen: ”Eikö tuleen heitetty kolme sidottua miestä?” ”Varmasti, kuningas!” … Hän sanoi: ”Mutta minä näen nyt neljä miestä kävelemässä vapaina tulen keskellä, eivät he ole vahingoittuneet! Ja neljäs näyttää aivan jumalolennolta.” (Daniel 3: 24,25)
Nebukadnessar oli vaikuttunut! jae 28: ”Silloin Nebukadnessar sanoi: ”Kiitetty olkoon Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon jumala! Hän lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka luottivat häneen eivät välittäneet kuninkaan käskystä, vaan mieluummin panivat henkensä alttiiksi kuin suostuivat palvelemaan muuta jumalaa kuin omaansa!”
Nyt Jumala oli saanut Nebukadnessarin huomion ja kunnioituksen! Mutta tämä ei tarkoittanut, että hän olisi vielä tuntenut Jumalaa. Hän oli vielä hyvin kaukana siitä, millaiseksi Paavali muuttui tutustuttuaan ystävälliseen Jumalaan. ”Jokainen olkoon varma omassa vakaumuksessaan.” Ei, vaan Nebukadnessar julisti uuden tyrannimaisen käskyn: ”Siksi minä käsken nyt näin: JOKAINEN – olkoon hän mitä kansaa, kansakuntaa tai kieltä tahansa – joka puhuu loukkaavasti Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon jumalasta, hakattakoon kappaleiksi, ja hänen talonsa hajotettakoon soraläjäksi.” (Daniel 3:29)
Osoittamalla voimansa ja valtansa Jumala johdatti Nebukadnessarin kunnioituksen ja Jumalan kuuntelemisen ensiaskelille. Se ei vielä muuttanut kuningasta, vaan hän toimi niin kuin ennenkin - pelottaen ja uhkaillen. Hän käytti valtaansa pelotellakseen kansan kunnioittamaan pelottavaa jumalaa.
Nebukadnessar ei ollut vielä valmis olemaan Jumalan ystävä. Hänen seurassaan kannatti edelleen olla varuillaan ja peloissaan. Luvussa 4 hän kertoo unensa ja pyytää siihen selitystä. Jae 16 ”Daniel… oli säikähdyksestä vaiti. Se, mikä täytti hänen mielensä, pelotti häntä. Silloin kuningas lausui: ”Selitä minulle tämä uni, ei sinun tarvitse pelätä.” Daniel uskaltautuu kertomaan unen merkityksen, että kuningas ajetaan pois ihmisten joukosta villieläinten pariin. Jae 24 ”Siksi, kuningas, olkoon tämä neuvoni sinulle mieluisa: sovita syntisi tekemällä hyvää ja pahat tekosi olemalla suopea köyhille.” Jumalan vallan ja voiman kohtaaminen ei ollut muuttanut Nebukadnessaria ystävälliseksi ja armahtavaksi.
Mutta Jumala ei ollut luovuttanut Nebukadnessarin suhteen ja seitsemän vuoden valmennusjakson jälkeen Nebukadnessar totesi: ”Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan Taivaan Kuningasta, jonka kaikki teot ovat oikeat ja kaikki tiet oikeudenmukaiset ja joka pystyy nöyryyttämään ne, jotka elävät ylpeyden vallassa.” (Daniel 4:34) Tällä kertaa hän ei jatkanut kunnianosoitustaan uhkauksella hakata kappaleiksi eri mieltä olevat.
Mahtoiko Nebukadnessar koskaan siirtyä nöyrästä palvelijasta rakastavaksi ystäväksi? Kertomus jää tältä osin kutkuttavasti avoimeksi. Ehkä sen oppiminen jää häneltä tulevaan aikaan? Nöyränä ja oppivaisena palvelijana hän on varmasti avoin oppimaan Jumalasta enemmän.
Edelleen maailmassamme käytetään valtaa väärin ja kun silmä välttää valtaan pyrkii ne, jotka manipuloivat, pakottavat, uhkailevat ja pelottelevat tottelemaan. (Tämän hetken esimerkkinä tästä on Afganistan.) Edelleen on hirveän paljon järkyttävää väkivaltaa ja alistamista, jota tehdään uskonnon ja jumalan nimessä. Ja kuinka Jumala kaipaakaan, että luottamus ja ystävyys häneen lisääntyisi ja konfliktit jumalan nimessä päättyisivät. Miksi siis Kaikkivaltias ei vain lopeta tätä kaikkea ja pakota ihmisiä tottelemaan hänen hyvää tahtoaan?
Sakarjan 4: 6b ” Näin kuuluu Herran sana Serubbaabelille: Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot.”
Serubbaabel oli Babyloniasta palanneiden israelilaisten johtaja. 70 pakkosiirtolaisuusvuoden jälkeen heille oli annettu uusi mahdollisuus osoittautua esi-isänsä Aabrahamin jälkeläisiksi, mahdollisuus elää rauhassa ja harmoniassa, jotta Jerusalem tunnettaisiin ”Uskollisena kaupunkina” ja ”Pyhänä vuorena” (Sakarja 8:3). Korkeaan ikään ehtineet kulkevat keppi tukemaan ja kadut ovat täynnä tyttöjä ja poikia leikkimässä. (Sakarja 8:4,5) Kansat saapuvat Jerusalemiin rukoilemaan. ”Me tahdomme tulla teidän mukaanne. Olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.” (Sakarja 8:23)
Voisiko tämä utopistiselta kuullostava ihanuus olla oikeasti totta? Jae 6 ”Näin sanoo Herra Sebaot: Jos tämä kaikki onkin uskomatonta niiden silmissä, jotka noina päivin ovat jäljellä tästä kansasta, tarvitseeko sen olla uskomatonta minun silmissäni?”
Jumalan viesti Serubbaabelille oli, että vaikka kuinka niin Serubbaabel kuin Jumala halusi auttaa Israelia toteuttamaan kaikkea tätä, sitä ei voisi saada aikaan väellä ja voimalla eli pakottavin inhimillisin keinoin, vaan ainoastaan Jumalan Hengen toimintatavoin.
Heikoinkin ihminen voi sanoa ei Jumalan rakkauden ja totuuden hiljaiselle äänelle.
Voimallaan Jumala loi maailman kuitenkaan hänen kaikkivaltiutensa ei kyennyt pitämään Lusiferin lojaalisuutta ja rakkautta. Voima ja valta ei saa aikaan rakkautta ja luottamusta Luojaa kohtaan.
Kun tilanne oli niin paha että Jumala oli lähes menettänyt yhteyden ihmiskuntaan – hänellä oli vain yksi ystävä, Nooa – hän hukutti maailman tulvaan. Mutta tämä vallan ja voiman osoitus ei voittanut Nooan jälkeläisten luottamusta ja rakkautta. He eivät epäilleet Jumalan olemassaoloa, mutta heidän ajatuksensa Jumalasta saivat heidät vapisemaan kuten pahat henget vapisevat Jumalaa ajatellessaan (Jaakob 2:19). Nekin uskovat Jumalaan, mutta eivät halua luottaa häneen. Ja niin rakennettiin Baabelin torni, jotta päästäisiin pakoon Jumalaa.
Voimalla ja vallalla Jumala pelasti kansansa Egyptistä ja antoi heille Kanaanin maan, mutta kaikki voimannäyttö ei kyennyt voittamaan heidän luottamustaan. Yhä uudestaan kansa luotti enemmän pakanuuden julmiin jumaliin. Kuningas Salomokin, joka tunsi Jumalan hyvin, päätyi myöhemmin uhraamaan lapsiaan Moolokille. (1. Kun. 11:7,8 ja 2. Kun. 23:10)
”Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni” ei vain vertaa ihmisten voimaa Jumalan voimaan, vaan vallankäyttöä ja tapaa, miten Pyhä Henki toimii.
Se, mitä Jumala eniten haluaa – kestävää rauhaa, vapautta, luottamusta, ystävyyttä – ei voi saada aikaan voimalla eikä varsinkaan pelolla. Jos Jumala haluaisi vain alistumista ja tottelemista, sen voisi tehdä hetkessä. Mutta Jumala ei ole taivaallinen Nebukadnessar. Hän mieluummin kuolee kuin hallitsee pelolla.
Jeesus selitti, miten Henki toimii. Hän opettaa, vakuuttaa, vetoaa. Rakkaus, vapaus ja totuus ovat Hengen toimintamenetelmiä, mutta kaikki eivät tunnista tällaista valtaa. Siinain jyrinän sijaan Henki puhuu totuutta rakkaudella ja lempeästi. Henki vetosi Juudakseen Jeesuksen pestessä hänen jalkojaan, mutta Juudas sanoi ei Hengen lempeälle äänelle. Jeesus ”oli rakastanut omiaan, jotka olivat tässä maailmassa, ja hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti.” (Joh. 13:1)
Luottamus ei synny käskemällä, eikä pelottelemalla. Luottamus syntyy totuudesta Jumalasta, totuudesta siitä millainen Jumala on. Tämä on se voimallinen tapa, jota Pyhä Henki käyttää. Ei voimanäytöllä vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.
Lähteitä:
Raamattu
Graham Maxwell: Servants or Friends? Another Look at God
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti