Kävelyllä Jumalan aivoissa

"Kävely sademetsässä on kävely Jumalan aivoissa."
-Birute M. F. Galdikas, 1995

Sapatti-iltapäivällä 26.2. osa porukasta lähti Kakum -kansallispuistoon tutustumaan sademetsään. Sinne on rakennettu korkealle köysiradat, joten maisemia pääsi katsomaan myös ylhäältä, korkeimmillaan 30 m. korkeudelta. Silti puita riitti myös ylöspäin varmaankin saman verran.

Voittajan fiilis - selvittiin siitä. Nyt matka jatkuu sademetsän pohjalla.

Bambua

Kaakaopuu

Rita ja kookospähkinä

Joku trooppinen vaahtera? Onkohan sellaisia olemassa?

Anomabon väkeä

Uusia hurmureita on syntynyt!

Joel, joka hurmasi meidät kolme ja puoli vuotta sitten.

Ellen, joka hurmasi meidät kolme ja puoli vuotta sitten.
Hän taisi olla silloin n. 1 v.

Rebecca ja viisi lastaan Dorcas, Samuel, Joel, Justine ja Ellen.

Rita, erinomainen opas

Grace

Yksin kävelemällä ei voi päästä pois kirkosta
- ghanalaiseen tapaan väki tulee saattamaan.

Anomabon adventtikirkko edestä ja takaa

Vuonna 2007 kaikessa kiireessä ei tullut edes otettua kunnon kuvaa rakennuksesta siinä vaiheessa kun lähdimme. Asia tuli korjattua nyt. Tässä Anomabon kirkko edestä ja takaa; läheltä ja kaukaa.

Kirkko on mäen päällä, kuvassa keskellä.

Vasemmassa reunassa oleva komea rakennus on ilmestynyt paikalle kolmen vuoden aikana.

Edestä päin näkyy sortuneen eteisen olevan korjattavana.
Ilmeisesti sateet olivat vieneet siltä maan alta.




Kirkon toimistohuoneessa on kirjanpito ja jo ostetut maalit.
Kirkosta tulee keltaoranssi.

Ruskea raita kirkon seinässä johtuu sadekauden sateista.
Mäenrinteessäkin on silloin noin paljon vettä!
Mutta vesi ei tule sisälle kirkkoon. Hyvin rakennettu!

Toimistohuoneen ovi.

Kirkon takaosa toiselta puolelta.

Kirkko sisältä.

Maisemointi ei ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.
Pihamaa näytti vielä raksalta, mutta niinhän se vielä toki onkin.

Kirkko viereisen talon suunnalta.
Etualalla oleva mies on seurakunnan vanhin Peter,
jonka kolme vuotta sitten epäilimme kuolevan pian,
niin sairaalta hän silloin näytti.
Mutta hän elää edelleen ja näytti hyväkuntoiselta!
Kiitos Jumalalle.

Anomabon kirkossa sapattina 26.2.

Sapattina pääsimme katsomaan miltä vuonna 2007 rakentamamme kirkko tällä hetkellä näyttää. Pystyssä on! Aluksi näytti siltä kuin sille ei olisi tapahtunut lähtömme jälkeen juuri mitään, mutta tarkemman tarkastelun jälkeen olihan sille tapahtunut paljonkin: se oli rapattu, ikkunalasit oli laitettu paikoilleen ja kirkkoa oli koristeltu. Jälkeemme rakennettu eteisosa oli romahtanut ja sitä tällä hetkellä korjataan. Sen jälkeen kirkko aiotaan maalata. Edistystä siis tapahtuu hitaasti, mutta tapahtuu kuitenkin.

"Platform party" eli jumalanpalveluksen esiintyjät istuvat edessä koko ajan. Oikealta vasemmalle: tilaisuuden juontaja, rukouksen pitäjänä aluevanhin, Ansku, raamatuntekstin lukija ja kolehtivetoomuksen esittäjä.

Laura esitti kolehtivetoomuksen.

Ansku saarnasi.

Kirkkokansaa Anomabon pienessä seurakunnassa.

Lapset istuivat omalla penkillään sivuttain alttarin ja muun kirkkokansan välissä.

Jumalanpalveluksen jälkeen muodostettiin "kättelyrinki" jossa kaikki kättelivät toisiaan koko aika laulaen.

Ja sitten otettiin ryhmäkuva ja lähetettiin terveiset Suomeen:

Sen jälkeen seurakunnan väki jakoi Suomesta tuodut valokuvakasat kirkon rakentamisesta 3,5 vuoden takaa:

Projektijohtajan arkea 5

Projektijohtajan arkea on dokumentointi.

Sapatti-aamu Anomabossa

Aamukävelyllä Atlantin rannalla.


Lapsia uimassa auringon noustessa.

Tulossa ei aamulenkiltä, vaan aamusurffaukselta.

Rantajalkapalloa

Raamattutunnin aiheena oli itsetunto.

Raksan eläimistöä 6

Yliopistovierailusta mieleen jäänyttä

Aki ja Erkki kävivät KNUST -yliopistolla Kumasissa sen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisprojektin puitteissa.

Tällaisia sekalaisia asioita oli jäänyt heidän mieleensä keskusteluissa yliopistoväen kanssa:

-Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat Ghanassa jo. Vuodenajat ovat täälläkin sekaisin. Joissain paikoissa sataa nykyään joka päivä, vaikka ennen on ollut selkeät kuivat- ja sadekaudet. Kuivana kautena valmistetaan maa viljelyä varten. Nyt kun sataa, valmisteluja ei voi tehdä eivätkä maanviljelijät tiedä milloin kylvää. Kasvitkin reagoivat muutoksiin.

-Ihmisiä valmistuu paljon yliopistoista, mutta heillä ei ole työmahdollisuuksia. Korruptio vallitsee ja rahat menevät harvojen taskuun. Se on suuri kehityksen este.

-Länsimaalaiset isot kansainväliset yritykset vievät voitot pois maasta.

-Ghanalaisille on ominaista lähteä etsimään parempia elinolosuhteita muualta. Kouluttamattomat nuoret miehet lähtevät etsimään töitä ja pyrkivät Eurooppaan esimerksiksi Libyan kautta. Libyassa he joutuvat vankilaan, koska heillä ei ole papereita. Gaddafi "pelastaa" heidät vankilasta ja laittaa kouluttamattomat miehet aseellisiin joukkoihin ja pahimpiin paikkoihin, joissa heitä kuolee.

-Etelä-Afrikkaan mennään myös etsimään töitä.

-Saksa palauttaa laittomia ghanalaisia siirtolaisia Ghanaan.

-Yksi mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi afrikkalaisessa elämässä oleellisessa asemassa oleva puunpolttaminen. Miten sitä voitaisiin polttaa tehokkaammin? Millaiset ovat puunpolton päästöjen (hiilidioksidi, hiilimonoksidi, pienhiukkaset) vaikutukset ihmisten terveyteen? Ruoka valmistetaan yleensä nuotiolla, puut ovat tuoreita ja tuli lähellä taloja, jolloin polton pienhiukkaspäästöt joutuvat helposti ihmisten keuhkoihin.

Aaltojen kutsu KUVAT

Liikenneympyrä Kumasissa


Viiden tunnin ajon jälkeen vihdoin Atlantin rannalla!


Aaltojen kutsu


Näkymä rantatuolista


Sapatin alku Anomabossa

Aaltojen kutsu

Perjantaina aamulla Anomaboon. Kylien läpi kello 7 aamulla. Koulupukuiset liikkeellä. Nuotioita pihassa. Kaupat aukomassa oviaan. Tavaraa kannetaan sinne ja tänne. Hampaita pestään portailla. Lasta kammataan pikku jakkaralla. Tien varresta elämää tarkkailevat alkavat olla jo paikoillaan.

Kumasin aamuruuhka seisoo. Mies kovaäänisen kanssa lukee palavasti Raamattua. Autoja, takseja, pick-uppeja, pikkubusseja, kuormureita (mieslastissa), ihmisjoukkoja. Autokannasta merkittävä osa on hyvääkin, maastureita ja muuta sellaista. Pakokaasun löyhkä on kuitenkin melkomoinen.

Lisää vuohia, asuinalueita, kahvi- ja kaakaopuita, aaltopeltikattojen ylle minkä-lie-bambun nokkaan korkealle viritettyjä antenneja.

Anomabon alue on kalastusaluetta, köyhän näköistä kuin mikä. Mutta hiekkarantaa piisaa, ja ylellisiä turistipaikkoja. Raksalla hääränneet saivat hemmottelua. Majoitus oli upeissa "majoissa", joissa muun muassa oli laattalattia ja lukkoon menevä vessan ovi. Ja tehokas ilmastointi.

Ja rannalla rapisivat palmut, oli lepotuolia ja baari josta sai kookospähkinöitä ja limukkaa. Muitakin eurooppalaisia näkyi kuin me. Hiekkaa. Kaukana siintäviä kalastusaluksia. Pieniä mustia poikia käveli jonnekin rantaa pitkin. Aurinkoahan täällä piisaa, eli sitä ei tarvitse erikseen mainita. Aallot olivat isoja ja jymisivät ja niden kyytiin pystyi hyppäämään tai niiden läpi sukeltamaan. Menimme rannalle tyttöjen kanssa 14.45, ja tulimme pois iltakuudelta. Aika autuasta. Etenkin kun myöhemmin illalla kävimme vielä toteamassa että onpas kirkas tähtitaivas ja että onpas Orion pään päällä.

Eihän tämän rannikon historia kovin ruusuinen ole. Osa porukasta lähti iltapäivällä vierailemaan läheiseen linnakkeeseen, josta orjakaupan vuosikymmeninä rahdattiin väkeä Amerikkaan. Aika hiljaisina palasivat.

Raportin kirjoitti Sirpa

Kolmannen työpäivän kokemuksia 2

Lattiaa valettiin


Lapsikulttuurit kohtasivat

Maa liikkui

Tiiliterapia jatkui