Teksti: Pekka Pihl (2007)
Olen seisovinani hiekkarannalla. Suuren meren rannalla palmujen varjossa. Katselen hiekkaan. Hiekka alkaa liikkua! Itsestään liikkuvaa hiekkaa? Ei sentään. Jotain tummaa ilmestyy hiekan alta. Musta kummallisen näköinen eläin tunkeutuu esiin hiekasta! Sitten toinen ja sitten kolmas. Kohta rantahiekassa on iso kuilu täynnä omituisia eläimiä hosumassa kuin hengenhädässä ylös hiekan syvyydestä. Toinen toisiaan tönien, toistensa yli rynnistäen ne viuhtovat ylös ja eteenpäin. Ja kas kummaa, tässä näyssä hiekkakuilun omituiset otukset ryntäävät kaikki samaan suuntaan. Kohti kuohuvaa merta, joka hetken päästä on nielaissut viimeisenkin näkyni eläimistä! Jäljellä vain tyhjä kuilu aavalla hiekkarannalla ja Lariamin harhat aivoissani.
Hei!
VastaaPoistaOtapa noista otuksista ensi kerralla kuva, kun näet! Olisi mielenkiintoista nähdä, onko kyseessä matelija vai kala??
Hei Ari, katso pastorin blogista Ghanan lyhyt oppimäärä, sieltä löytyy kuvia näistä olioista eli kilpikonnista.
VastaaPoista